Seurasaaren ulkomuseo

Seurasaaren ulkomuseo on saaressa Helsingin kantakaupungin länsilaidalla. Seurasaari on Helsingin kaupungin suojelukohde.

Maantieteellisesti saarta leimaavat kallioiset mäet, kosteat notkelmat ja lehdot. Eteläranta on suojeltu lintupoikueiden ruokailualueeksi. Saari on tunnettu pelottomista eläimistään, erityisesti oravistaan. Oravien lisäksi saarella elää muun muassa sorsia, hanhia, kyhmyjoutsenia ja kaniineja sekä niitä saalistavia minkkejä ja supikoiria. Saaressa on kesäisin myös lampaita. Seurasaaren pinta-ala on noin 46 hehtaaria. Saareen johtavan sillan päähän on linja-autoyhteys Helsingin keskustasta (linja 24 Ullanlinnasta Erottajan kautta). Autoilu ja polkupyöräily ovat Seurasaaressa kiellettyjä ilman erityislupaa, ja saareen saapuvia ohjeistetaan käyttämään julkista liikennettä parkkipaikkojen puutteen vuoksi.

Saari muodostettiin kansanpuistoksi vuonna 1889, ja siitä tuli suosittu retkikohde ja juhlapaikka. Alussa saareen oli vain laivayhteys. Silta rakennettiin syysmyrskyn kaatamista puista 1891-1892. Edelleen saaressa ulkoillaan, otetaan aurinkoa ja pidetään piknikkejä. Saaressa on ulkoilualueiden lisäksi myös kesäaikaan toimiva ravintola ja kaksi uimarantaa, joista toinen nudistiranta. Laivayhteyttä saareen ei kuitenkaan ole ollut vuosiin.

Vuonna 1909 saareen perustettiin Suomen ensimmäinen ulkomuseo, jonne on siirretty rakennuksia eri puolilta Suomea. Ulkomuseon alue sijaitsee Seurasaaren itä- ja pohjoisosissa ja käsittää noin kolmasosan saaren pinta-alasta. Museo on myös turistien suosiossa, ja siellä käy vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä. Erityisesti touko- ja syyskuussa museo on lähialueen kouluille tärkeä luokkaretkikohde.