Kartanot

photo © Visit Finland

Suomen kartanot

Suomi on täynnään pääasiassa Ruotsin vallan aikaan rakennettuja kartanoita. Valtaosa maamme kartanoista sijaitseekin ruotsinkielisillä alueilla, kuten Porvoossa, josta mielenkiintoisia kartanokohteita löytyy runsaasti. Nykyisin moni maamme kartanoista toimii matkailu- ja majoituskohteena tai museona. Osaan voi tutustua sopimuksesta.

Anjalan kartano

Anjalankoskella sijaitseva Anjalan kartano rakennettiin alun perin jo 1500-luvulla. Vuoteen 1837 kartano oli Wreden suvun omistuksessa. Venäläinen tykistö poltti strategisesti tärkeällä paikalla sijainneen vanhan kartanorakennuksen vuonna 1789. Nykyinen päärakennus rakennettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Anjalan kartano on vuodesta 1957 toiminut kartanomuseona. 1840-luvulla rakennettu viljamakasiini toimii tätä nykyä kahvilana.

Annalan kartano

Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitseva Annalan kartano (1832) on yksi maamme varhaisimpia kesähuviloita. Helsingin huviloista Annalan kartano on vanhin, ja sen upea, 13 hehtaarin puisto on kaupungin toiseksi vanhin puisto. Nykyisin kartanon päärakennuksen omistaa Helsingin kaupunki. Kartanon puistoon ja puutarhaan on suunnitteilla Puutarhakulttuurin keskus.

Alikartano

Mäntsälässä sijaitseva Alikartano perustettiin jo 1600-luvun alussa. Vuoteen 1783 kartanoa kutsuttiin Frugårdiksi. Sen nykyinen, barokkia, klassismia, rokokoota ja karoliinisuutta yhdistelevä päärakennus valmistui vuonna 1805. Päärakennuksen vieressä sijaitsevassa aiemmassa päärakennuksessa (1730-luvulta) toimii tätä nykyä kahvila. Alikartano siirtyi valtion omistukseen vuonna 1964. Museona se on toiminut vuodesta 1983 asti.

Bodomin kartano

Bodomin kartanon päärakennus valmistui 1700-luvun loppupuolella, mutta sitä on laajasti muutettu ja uudistettu kahteen otteeseen (1885 ja 1930). Kartano on nykyisinkin asuinkäytössä, ja sen omistaa Master Golf Club. Kartanossa toimii tilausravintola ja sen alueella on golfkenttä. Bodomin kartano sijaitsee Espoossa Bodominjärven rannalla.

Espoon kartano

Bodomin kartanoa ehkä merkittävämpi on alun perin 1556 rakennettu Espoon kartano. Komea hirsilinna kuitenkin ränsistyi ajan saatossa, ja alkuperäinen rakennus purettiin. Nykyinen Espoon kartanon päärakennus valmistui vuonna 1797. Kartanoa laajennettiin ja sen tyyliä muutettiin vuonna 1914. Kartanon mailla sijaitsevat vanha mylly (1750-luvulta) sekä Suomen vanhin holvattu kivisilta (1777). Nykyisin Espoon kartano on suosittu häiden pitopaikka. Opastettuja kierroksia kartanoon ja sen maille saa tilauksesta.

Gumbölen kartano

Espoon kaupungin nykyisin omistama Gumbölen kartano rakennettiin 1840-luvulla, mutta itse kartanoalueen historia alkoi jo 1500-luvulla. Päärakennusta on uudistettu useaan otteeseen talon valmistumisen jälkeen. Kartanon upea muotopuutarha on peräisin vuodelta 1914. Gumbölen kartano on tätä nykyä Espoon kaupungin apulaiskaupunginjohtajan virka-asunto. Päärakennus toimii myös kaupungin edustustilana. Kartanon alueella on myös ratsastustalli ja golfklubi.

Hirvihaaran kartano

Mäntsälässä sijaitsevan Hirvihaaran kartanon päärakennus valmistui vuonna 1918, mutta kartanon historia alkoi jo 1500-luvulla. Päärakennuksen suunnitteli Jarl Eklund. Talvisodassa Hirvihaaran kartano toimi sotasairaalana. Nykyisin kartano on suosittu hotelli, ravintola ja konferenssikeskus.

Haikon kartano

Porvoossa sijaitseva Haikon kartano kuului alun perin Viipurin dominikaaniluostarille. Kartanon historia ulottuu 1300-luvun puoliväliin, ja se toimi Venäjän keisarisuvun jäsenten suosimana vierailukohteena. Haikon kartanossa asui mm. suuriruhtinas Kiril Romanov sekä hänen poikansa, Romanov-suvun myöhempi päämies, Vladimir Romanov. Kartanon päärakennus valmistui vuonna 1914, ja on Armas Lindgrenin, yhden Suomen Kansallismuseon suunnitelleen arkkitehdin, suunnittelema.

Haikko on toiminut Suomen ensimmäisenä kartanohotellina vuodesta 1966, ja on tätä nykyä myös erittäin suosittu kokousten ja hääjuhlien viettopaikka. Haikossa toimii myös kylpylä.

Hatanpään kartano

Hatanpään kartano Tampereella rakennettiin jo 1690-luvulla, mutta kehittyi erityisesti paroni ja vapaamuurari Henrik Boijen kaudella (1758-1778). Vanha päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1883. Nykyinen, kivirakenteinen ja uusrenesanssityylinen päärakennus valmistui vuonna 1885. Kartanoa ympäröi vanha puisto sekä puuistutukset, ja sen mailla sijaitsevat myös arboretum, puulajipuisto, ruusutarha, ihastuttava huvila Villa Idman, sekä Vapaamuurarin hauta, eli luonnonkivi, johon on kaiverrettu kreikankielinen teksti. Hautaan ei ole haudattu ketään.

Tampereen kaupunki osti Hatanpään kartanon vuonna 1913, ja sen rakennukset toimivat myös sairaalakäytössä. Kartanosta tehtiin museo vuonna 1970, ja sen päärakennuksessa toimi Nukke- ja pukumuseo vuosina 1994-2006.

Herttoniemen kartano

Helsingin Herttoniemessä sijaitseva Herttoniemen kartano oli alun perin posliinitehdas. 1760-luvulla rakennetun tehtaan historia ulottuu kuitenkin jo 1500-luvulle asti. Rakennus muutettiin kartanon päärakennukseksi 1810-luvulla. Herttoniemen kartanon mailla sijaitsevat barokkityylinen puisto, komea tammikuja, Carl Engelin suunnittelemat kaksi uusklassista huvimajaa sekä Knudsbackan maatilan rakennusryhmä. Sen punaiset talot siirrettiin Sipoosta 1920-luvulla. Herttoniemen kartano on ollut museona vuodesta 1925.

Husön kartano

Helsinkiläinen Husön saari yhdistettiin mantereeseen 1860-luvulla. Samoihin aikoihin saareen rakennettiin päärakennus ja siitä tehtiin empiretyylinen kartano. Kartanoon rakennettiin toinen kerros vuonna 1911. Nykyisin Husön kartano on Helsingin kaupungin omistama ja erittäin suosittu ratsastuskoulu.

Jokioisten kartano

Forssan lähellä sijaitseva Jokioisten kartano perustettiin 1600-luvun alussa, mutta sen historiaa tunnetaan jo 1500-luvun puolivälistä. Kartanon nykyinen päärakennus (1798) on yksi maamme vanhimpia uusklassista tyylisuuntaa edustavista rakennuksista. Vanha jyvämakasiini (1700-luvulta) on todennäköisesti siirretty Humppilasta vuoden 1810 tienoilla, ja se toimii nykyisin taidenäyttelytilana.

Makasiinin tornissa on barokkityylinen kello (1811) ja soittokello (1687). Kartanon mansardikattoinen navetta on vuodelta 1799. Jokioisten kartano on ollut valtion omistuksessa vuodesta 1918. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus aloitti toimintansa kartanossa vuonna 1928.

Kellokosken kartano

Kellokosken kartanon italialaisia renesanssipalatseja jäljittelevä päärakennus valmistui vuonna 1889. Kartanon historia ulottuu kuitenkin jo 1600-luvulle, ja sen yhteydessä toimi vuonna 1795 perustettu Marieforsin ruukki. Kellokosken kartano myytiin valtiolle 1910-luvulla, ja siitä tehtiin sairaala vuonna 1915. Kartano toimii psykiatrisena sairaalana edelleen.

Kiialan kartano

Porvoossa sijaitsevan Kiialan kartanon arvellaan valmistuneen jo keskiajalla. Kartanon nykyinen päärakennus rakennettiin kuitenkin vasta vuonna 1769. Kenraali Carl Johan Adlercreutzin rakennuttama rokokootyylinen rakennus sai empiretyylisen ulkoasun 1800-luvun alussa. Kartanoa uudistettiin myös sen jälkeen: päärakennukseen lisättiin mm. torni, joka purettiin vuonna 1936.

Kartanon nykyinen, huvilatyylinen ulkoasu on 1880-luvulta. Kiialan tunnetuin asukas oli taiteilija Albert Edelfelt, joka syntyi kartanoon vuonna 1854. Kartanon vieressä sijaitsee vanha viinanpolttimo (1880-luvulta), jossa nykyisin toimii kartanopuoti ja ravintola. Kiialan kartano järjestää opastettuja kierroksia sen päärakennukseen tilauksesta.

Kulloon kartano

Myös Kulloon kartano sijaitsee Porvoossa. Vuosien mittaan sen nimi on vaihtunut useasti, nykyinen nimi on säilynyt samana vuodesta 1910. Kartano Kulloosta tuli 1620-luvulla, ja sen karoliinista tyyliä edustava päärakennus valmistui vuonna 1683. Tyyliltään Kulloon kartano olikin ensimmäisiä maassamme. Myös nykyinen päärakennus on karoliinityylinen. Se valmistui vuonna 1914 ja on tätä nykyä yksityisomistuksessa. Kartanossa toimii kuitenkin vaatekauppa, golfklubi ja mansikkapuutarha.

Kumpulan kartano

Ensimmäiset merkinnät Helsingissä sijaitsevasta Kumpulan kartanosta (Gumtäktin gård) ovat jo 1460-luvulta. Vapaaherra Johan Gabriel von Bonsdroff osti kartanon vuonna 1840 ja rakennutti puisen päärakennuksen tilalle kaksikerroksisen, empiretyyliä edustavan kivikartanon. 1900-luvun alusta 1960-luvulle saakka kartanossa toimi sukupuolitautien sairaala.

Nykyisin Kumpulan kartano on Helsingin yliopiston omistuksessa ja käytössä. Kumpulan kartanon kevätjuhlassa Maamme-laulu esitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1848. Edelleen joka toukokuu ylioppilaat kokoontuvat kartanon puutarhaan juhlimaan Floran päivää.

Kuusiston kartano

Kaarinalaisella Kuusiston saarella, lähellä Turkua sijaitseva kartano on luultavimmin perustettu jo 1300-luvulla. Keskiajalla kartano toimi Kuusiston piispan linnan maatilana ja uskonpuhdistuksen jälkeen Turun linnan latokartanona. Nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1738 everstin virkataloksi. Edelleen se on yksi maamme vanhimmista puutaloista. Kuusiston kartano siirtyi Museoviraston omistukseen vuonna 1977. Museona se on toiminut vuodesta 1986.

Laupuksen kartano

Kustavin saaristokunnassa, 70 km Turusta sijaitseva Laupuksen kartano perustettiin jo 1400-luvulla, ja ensimmäiset merkinnät sen omistajista ovat vuodelta 1569. Nykyinen, jugendia, saksalaista ja englantilaista cottage-tyyliä sekä kansalaisromantiikkaa yhdistelevä päärakennus valmistui vuonna 1819. Kartanon mailla on kustavilaiselle kirjailijalle Volter Kilvelle pystytetty muistokivi. Laupuksen kartano on tätä nykyä kokous- ja juhlakäytössä.

Lahden kartano

Arkkitehti Hjalmar Åbergin suunnittelema Lahden kartanon päärakennus valmistui vuonna 1898. Renessanssi- ja goottilaisvaikutteinen rakennus oli kapteeni August Fellmanin omistuksessa vuoteen 1919 asti, jolloin Lahden kaupunki osti sen. Ensimmäiset Lahden kartanon omistajat tunnetaan jo kuitenkin vuodesta 1540. Vuosien mittaan Lahden kartano on palvellut monessa eri käyttötarkoituksessa, kuten kansa- ja kauppakouluna sekä osana sotasairaalaa. Kartano luovutettiin Lahden historiallisen museon käyttöön 1960-luvulla. Kartanomuseo avattiin yleisölle vuonna 1968.

Lavilan kartano

Raumasta noin 20 km itään sijaitseva Lavilan kartano perustettiin vuonna 1630. Vuonna 1931 kartano jaettiin kahtia: uuteen päärakennukseen (1914) ja aiempaan päärakennukseen (1906), joka toimii nykyisin kristillisenä opistona. Kartanon läheisyydessä sijaitsee vuonna 1836 valmistunut viljamakasiini. Empiretyylisessä rakennuksessa järjestetään tätä nykyä erilaisia näyttelyitä.

Lepaan kartano

Hattulan kunnassa sijaitseva Lepaan kartano on todennäköisesti perustettu jo 1200-luvulla. Päärakennuksen vanhin osa (1600-1700-luvulta) uudistettiin empiretyyliseksi 1800-luvulla. Kartanon ulkorakennukset on rakennettu pääasiassa 1800-luvulla. Lepaan kartanon alueella sijaitsi aikaisemmin keskiaikainen kirkko. Siitä on nykyisin jäljellä enää kivisakasti. Kartanoon kuuluvat myös tuulimylly (1700-luvun alku), englantilaistyylinen puisto (1840-luku) sekä barokkityylinen puutarha (1935). Nykyisin Lepaan kartanossa toimii Hämeen ammattikorkeakoulun yksikkö. Kartano tarjoaa myös majoitus-, ruokailu- ja konferenssipalveluja.

Louhisaaren kartano

Maskussa sijaitseva Louhisaaren kartanolinna (1655) on toinen maamme kahdesta myöhäisrenessanssin palatsityylisestä kartanolinnasta. Louhisaaren kartano on myös Mannerheimin syntymäkoti. Lisärakennuksen kellari on rakennettu jo 1500-luvulla. Linnan englantilaistyylisessä puistossa sijaitsee kaunis rantapaviljonki (1825). Tyylihistorialliseksi museoksi restauroitu kartano avattiin yleisölle vuonna 1967. Louhisaaren kartanolinna toimii Museoviraston alaisena museona.

Luukin kartano

Luukin kartano sijaitsee Espoon Nuuksiossa, ja siitä on asiakirjamainintoja jo 1600-luvulta. Kartanon nykyinen, keltainen päärakennus rakennettiin vuonna 1925, ja toimii tätä nykyä kahviona. Kartanon mailla on nykyisin iso ulkoilualue, jossa on myös leirintäalue, golfkenttä, koirapuisto ja uimaranta. Kartanoon johtaa kaunis koivukuja.

Meilahden kartano

Puistomaisella huvila-alueella Helsingin Meilahden rannassa sijaitseva Meilahden kartano valmistui jo 1400-luvun lopulla. Kartanon nykyinen päärakennus rakennettiin kuitenkin vasta 1800-luvulla, ja sen nykyinen ulkoasukin on vuodelta 1913. Kartanokokonaisuus on tätä nykyä Helsingin kaupungin omistuksessa. Meilahden kartanossa toimii kahvila, ja sen alueella sijaitsee kaupungin taidemuseo.

Moision kartano

Elimäellä, Kouvolan lähistöllä sijaitseva Moision kartano perustettiin jo 1600-luvulla. Sen nykyinen, empiretyylinen päärakennus valmistui vuonna 1820 ja on Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Nykyisin Moision kartano toimii suosittuna häiden pito- sekä näyttely-, juhla- ja kokouspaikkana.

Mukkulan kartano

Lahdessa sijaitseva Mukkulan kartano on arkkitehtuuriltaan pääosin empireä, mutta sen katossa on nähtävillä rokokoovaikutteita. Ensimmäiset merkinnät kartanon omistajista ovat vuodelta 1539. Kartanon päärakennus valmistui 1700-luvun lopulla, mutta sitä laajennettiin ja uudistettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Mukkulan kartanon puisto on perustettu 1790-luvulla.

Nykyisin Lahden kaupungin omistamassa Mukkulan kartanossa on hotelli ja ravintola. Kartano toimii myös konferenssikeskuksena. Kartanossa järjestetään joka toinen vuosi Lahden kansainvälinen kirjailijakokous ja välivuosina Lahden runomaraton. Mukkulan kartanon puistossa on Paasikiven rintakuva.

Mustion linna

Mustion kartanonakin (ruotsiksi Svartå slott) tunnettu Mustion linna sijaitsee noin 20 km päässä Lohjalta. Vuonna 1792 valmistunut kartano on Christoffer Friedrich Schröederin ja Erik Palmstedtin suunnittelema, jonka tyylisuunta on pääasiassa uusklassistinen. Mustion kartano on maassamme ensimmäinen rakennus, johon asennettiin kaksoislasi-ikkunat.

Tätä nykyä Mustion kartanolla on useita eri käyttötarkoituksia: kartanossa toimivat sekä museo, hotelli, ravintola, teatteri että konferenssikeskus. Kartanon englantilaistyylinen puisto on yksi Suomen suurimmista yksityisistä vanhoista puistoista.

Nissbackan kartano

Vantaalla sijaitseva Nissbackan kartano oli alun perin osa Sotungin kylää. Kartanon historia ulottuu jo 1300-luvulle, mutta ensimmäiset merkinnät sen omistajista ovat 1540-luvulta. Nissbackan päärakennus valmistui vuonna 1796, mutta se korvattiin uudella vuonna 1913. Lopulta päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1935 eikä siitä ole enää jäljellä kuin rauniot.

Kartanon viljamakasiini (1920-luvulta) toimii nykyisin taidegalleriana, ja sen puiston (1700-luvulta) vanhin puu on huikeat 500 vuotta vanha! Puistossa on tätä nykyä esillä taiteilija Laila Pullisen veistoksia.

Nuhjalan kartano

Rokokootyylinen Nuhjalan herraskartano sijaitsee Vehmaalla, noin 40 km päässä Turusta. Sen historia ulottuu keskiajalle, mutta varhaisin tunnettu omistaja on jo 1300-luvulta. Nuhjalan kartanon nykyinen asu on hovijunkkari Claes Lybeckerin vuonna 1764 rakennuttama. Kivinen rakennus onkin yksi maamme parhaiten säilyneitä rokokookartanoita. Nuhjalan kuuluisimpia vieraita ovat mm. Ruotsin kuningas Kustaa III sekä Venäjän keisari Aleksanteri I.

Kartanon päärakennus on nykyisin yksityiskäytössä, mutta kesäkahvila, museokauppa ja ylellinen vanha museohuussi ovat avoinna yleisölle. Nuhjalan kartanossa järjestetään myös kokouksia, keskiaikapitoja ja opastettuja museokierroksia.

Olkkalan kartano

Vihdissä sijaitseva Olkkalan kartano on alueen suurin kartano, joka perustettiin jo 1300-luvulla. Kartanon mailla on kolme pysyvää rakennusta: vanha päärakennus (1770) toimii nykyisin museona, empiretyylinen nykyinen päärakennus (1845) ravintolana ja kokoustilana, ja klassismia edustavassa viljamakasiinissa (1819) on taidegalleria. Järven rannalla sijaitsevaa Olkkalan kartanoa ympäröi suuri puisto. Kartanon nykyinen päärakennus pihapiirineen on suojelukohde. Olkkalassa on yöpynyt mm. Ruotsin kuningas Kustaa III.

Puotilan kartano

Helsingissä sijaitsevan Puotilan tai oikeammin Puotinkylän kartanon historia ulottuu 1540-luvulle asti. Nykyisin ravintolana toimiva päärakennus valmistui 1800-luvun alussa. Puotilan kartanossa oli alun perin kaksi siipirakennusta, mutta toinen niistä tuhoutui ensimmäisessä maailmansodassa. Kartanon viljamakasiini (1859) on toiminut kappelina vuodesta 1963, ja on nykyisin Helsingin suosituimmista vihkikappeleista.

Pakankylän kartano

Pohjois-Espoossa sijaitseva Pakankylän kartano tunnetaan tätä nykyä kartanokylpylä Kaisankotina. Ex-presidenttimme vaimon Kaisa Kallion mukaan vuodesta 1957 kutsutun kartanon päärakennus on oletettavasti valmistunut 1700-luvulla. Pakankylän kartanon historia ulottuu kuitenkin jo 1540-luvulle asti. Kartanon nykyinen asu on vuodelta 1920, ja se toimii kartanokylpylänä ja ravintolana. Kartanon ladossa toimii Espoon automuseo.

Pukkilan kartano

Piikkiössä sijaitseva Pukkilan kartano on elänyt pitkän ja vaiherikkaan historian. Kartano perustettiin jo 1400-luvulla, sen omistajista on ensimmäisiä merkintöjä vuodelta 1540, 1580-luvulla Pukkila jaettiin kahteen osaan, mutta yhdistettiin jälleen 1720-luvulla. Kartanon nykyinen päärakennus on silloisen omistajansa Christoffer Johan Rappen rakennuttama. Rokokootyylinen rakennus valmistui vuonna 1762. Museona vuodesta 1970 asti toimineen Pukkilan kartanon ryytimaassa kasvatetaan yhä tänäkin päivänä 1700-luvun tyypillisiä yrttejä ja kasveja perinteisin menetelmin.

Rutumin kartano

Lapinjärvellä, Porvoon ja Kouvolan välimaastossa sijaitseva Rutumin kartano perustettiin vuonna 1732 isovihan jälkeen. Päärakennuksen vanhin osa on vuodelta 1974, mutta rakennusta laajennettiin ja sen ulkoasua muutettiin 1800-luvun aikana. Viimeisimmät kunnostukset Rutumin kartanossa tehtiin vuonna 2000. Nykyisin kartanossa toimii kesäkahvila, ja siellä järjestetään paljon häitä ja muita juhlia.

Saustilan kartano

Sauvon Saustilassa, Turun naapurissa sijaitseva Saustilan kartano on suosittu hää- ja juhlapaikka. Kartanon historia on alkanut jo keskiajalla, ja sen omistajalistaa on päivitetty 1400-luvun puolivälistä. Nykyinen empiretyylinen päärakennus (1819) on todennäköisesti Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Saustilan kartanoon lisättiin vilpola vuonna 1907, ja sen sisustus uusittiin 1920-luvulla Turun kaupungin silloisen arkkitehdin Bertel Jung suunnittelemana.

Sjundbyn kartano

Siuntiolainen Sjundbyn kartano oli aikoinaan maamme suurin asuinkartano. Monien taiteilijoiden mallina käyttämä kartanolinna on tätä yksityisomistuksessa. Sjundbyn kartanon päärakennus on 1560-luvulta. Kartanon historia ulottuu kuitenkin vuoteen 1417. Sjundbyn päärakennus piti remontoida täysin venäläisten kasakoiden hyökättyä siihen vuonna 1723. Tulipalossa vaurioituneen kartanon nykyinen ulkoasu on 1800-luvun alusta.

Stor-Kroksnäsin kartano

Porvoolainen Stor-Kroksnäsin kartano muodostettiin vuonna 1652. Nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1914 aiemman, tulipalossa tuhoutuneen päärakennuksen tilalle. Kartano edustaa pääasiassa jugendia, mutta se on saanut vaikutteita myös muista arkkitehtuurityyleistä. 1940-luvulla laajennettu Stor-Kroksnäsin kartano on tätä nykyä kurssi- ja kokouskartano.

Suitian kartano

Helsingissä sijaitseva Suitian kartano (ruotsiksi Svidja slott) perustettiin vuonna 1420. Kartanolinna on kokenut historiansa aikana kovia: se valmistui vuonna 1545, mutta venäläiset tuhosivat sen vuonna 1730. Myös uusi puinen päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1758. Linnan kunnostukset päättyivät vuonna 1761, ja 1800-luvun lopulla se sai uuden uusgoottilaisen ulkoasun.

Suomen vanhin tunnettu puutarha (1540-luvulta) sijaitsee Suitian kartanossa. Nykyisin kartano toimii Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetustilana. Kartanossa on kuvattu kaksi suomalaista elokuvaa, kuten ’Tähdet kertovat, komisario Palmu’.

Suur-Sarvilahden kartano

Pernajassa, Porvoon lähellä sijaitseva Suur-Sarvilahden kartano rakennettiin 1670-luvulla. Yhdessä Louhisaaren kartanolinnan kanssa se on Suomen ainoa myöhäisrenessanssin palatsityylinen kartanolinna, mutta toisin kuin Louhisaari, Suur-Sarvilahden kartano on saanut vaikutteita myös barokista. Sarvilahden linna on vaurioitunut historiansa aikana useasti: 1700-luvulla isovihan ja pikkuvihan aikaan sekä tulipalossa vuonna 1880. Nykyisin Suur-Sarvilahden kartanon omistaa Svenska Kulturfonden.