Kuitian Kartano

Qvidjan historia ulottuu kauas, ja sen asuk­kaiden vaiheet ovat punou­tuneet osaksi Suomen historiaa. Histo­rial­li­sesti kartanot olivat tiluk­sineen yhteis­kunnan sosi­aa­linen ja talou­del­linen yksikkö, jonka ympä­rille paikal­linen elämä muotoutui.

Paraisten kaupungin Lemlahdensaaren pohjoisosassa sijaitseva Kuitian kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Sen rakentamisen pani alulle valtaneuvos Joachim Fleming oletettavasti 1480-luvulla. Jo aiemmin Kuitia mainitaan asuttuna kartanona 1400-luvun alussa. Sen varhaisin tunnettu omistaja oli Turun piispa Maunu Tavast. Vuonna 1439 hän lahjoitti kartanon veljelleen Jöns Olofinpojalle sekä tämän vaimolle Marta Klauntyttärelle, joka oli Turun linnan päällikön Klaus Lydekenpoika Djäknin tytär. Joachim Fleming oli Marta Klauntyttären tyttären poika, ja peri Kuitian vuonna 1477.