Ateneumin taidemuseo 2026: Vuoden tärkeimmät näyttelyt ja kohokohdat

Ateneumin taidemuseo tarjoaa monipuolisen ohjelman ympäri vuoden. Kolmannen kerroksen suuret vaihtuvat näyttelyt täydentävät toisen kerroksen pysyvää kokoelmaa. Vierailijat voivat tutustua suomalaiseen ja kansainväliseen taiteeseen eri aikakausilta ja teemojen kautta, osallistua opastuksiin ja työpajoihin sekä kokea myös lapsille suunnattuja interaktiivisia sisältöjä, kuten joissakin näyttelyissä käytössä olevan lasten polun.

Kesäkaudella museo on avoinna myös maanantaisin heinä- ja elokuussa klo 11.00–17.00, mikä tuo lisää mahdollisuuksia vierailuun. Vuoden ohjelmaan kuuluu Eero Nelimarkan laaja retrospektiivi, joka on avoinna 13. syyskuuta asti, uuden Modernit klassikot -sarjan avaus 18. elokuuta Elga Sesemannin näyttelyllä sekä Arcana Borealis – pohjoisen naiset ja esoteerisuus -näyttely, joka avautuu 23. lokakuuta.

Eero Nelimarkka – Kattava retrospektiivi

13. maaliskuuta–13. syyskuuta 2026 avoinna oleva Eero Nelimarkalle omistettu suuri näyttely täyttää kolmannen kerroksen ja tarjoaa kattavan katsauksen taiteilijan uraan. Tämä on ensimmäinen suuri museonäyttely, joka esittelee Nelimarkan tuotannon kokonaisuudessaan ja tarjoaa uutta näkökulmaa sekä hänen taiteelliseen kehitykseensä että maailmankuvaansa.

Näyttely seuraa Nelimarkan matkaa vaatimattomista alkuvaiheistaan pyykkärin poikana Vaasassa yhdeksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Hänen uransa heijastaa sekä vahvaa henkilökohtaista omistautumista että jatkuvaa taiteellisen ilmaisun etsintää.

Vaikka Nelimarkka tunnetaan ennen kaikkea Etelä-Pohjanmaan maisemamaalauksistaan, hän oli myös erittäin taitava ihmisten kuvaajana. Hänen tuotantoonsa kuuluu laaja valikoima luonteikkaita muotokuvia sekä lukuisia omakuvia. Maaseutumaisemien lisäksi Nelimarkka kuvasi myös kaupunkiympäristöjä, kuten Helsinkiä, sekä ulkomaanmatkojensa inspiroimia näkymiä. Hänen teoksensa tarjoavat pohdiskelevan näkökulman suomalaiseen identiteettiin ja elämäntapoihin. Ne heijastavat sekä arjen todellisuutta että syvempiä kulttuurisia merkityksiä. Hänen sommitelmissaan on usein hienovaraista monitulkintaisuutta, jossa on toisinaan maagisen realismin piirteitä. Arkiset aiheet, kuten kenkäpari tai kasa hattuja, esitetään niin, että ne viittaavat syvempiin merkityksiin ja jättävät tilaa tulkinnalle.

Näyttely nostaa esiin taiteilijan elämän keskeisiä hetkiä. Hänen avioliittonsa Saima Alaviitalan kanssa vuonna 1918 liitti hänet Etelä-Pohjanmaan maatalousyhteisöihin, joista tuli toistuva teema hänen tuotannossaan.

Eero Nelimarkka: Self-Portrait (1922). Finnish National Gallery Collection / Ateneum Art Museum. Photo: Finnish National Gallery / Hannu Pakarinen
Eero Nelimarkka: Miss Kekäläinen (1916). Finnish National Gallery Collection / Ateneum Art Museum. Photo: Finnish National Gallery / Hannu Pakarinen
Eero Nelimarkka: Villa in France (1920). Nelimarkka-Rahasto sr., Nelimarkka Museum. Photo: Aja Lund

Opastetut esittelyt ja piirustustyöpajat

Jokaisen kuukauden kolmantena sunnuntaina Ateneum tarjoaa näyttelyesittelyn suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Ateneum-salissa pidettävä tilaisuus kestää noin 30 minuuttia ja antaa vierailijoille visuaalisen yleiskuvan ennen kuin he jatkavat näyttelyyn tutustumista omatoimisesti.

Oman taiteen tekemisestä kiinnostuneet vierailijat ovat myös tervetulleita osallistumaan piirustustyöpajoihin, jotka järjestetään Nelimarkka-näyttelyn yhteydessä. Keskiviikkoisin klo 16.00–19.00 työpajaohjaajat ovat paikalla antamassa vinkkejä ja tukea, ja piirustusmateriaaleja on saatavilla paikan päällä.

Photo: Drawing Workshop / Finnish National Gallery

Modernit Klassikot -sarja: Elga Sesemann

Uusi näyttelysarja, Modernit Klassikot, avautuu 18. elokuuta ja esittelee 1900-luvun taiteilijoiden teoksia Suomen Kansallisgallerian kokoelmista. Sarjan ensimmäinen näyttely keskittyy Elga Sesemanniin.

Sesemannin ura on vakuuttava esimerkki Suomessa työskennelleen ammattitaiteilijan urasta. Hän pysyi aktiivisena koko elämänsä ajan. Hänen taiteellinen ilmaisunsa kehittyi 1990-luvun puoliväliin asti, ja hän loi laajan teoskokonaisuuden. Vaikka hän osallistui elinaikanaan lähes sataan näyttelyyn, hänen tuotantonsa on saanut viime vuosina aiempaa laajempaa arvostusta. 2000-luvun alusta lähtien muun muassa Ateneum ja Tampereen taidemuseo ovat esitelleet hänen teoksiaan merkittävissä näyttelyissä.

Elga Sesemann: Self-Portrait (1946), Finnish National Gallery Collection / Ateneum Art Museum. Photo: Finnish National Gallery / Yehia Eweis
Elga Sesemann: The Flower Seller (1946), Finnish National Gallery Collection / Ateneum Art Museum. Photo: Finnish National Gallery / Hannu Pakarinen

Arcana Borealis – pohjoisen naiset ja esoteerisuus

Kolmannessa kerroksessa 23. lokakuuta avautuva Arcana Borealis – pohjoisen naiset ja esoteerisuus tarkastelee, miten Pohjois-Euroopan naistaiteilijat ovat käsitelleet hengellisiä ja esoteerisia ajatuksia 1800-luvun lopulta lähtien. Näyttely tuo esiin sekä taiteelliset verkostot että yhteistyön merkityksen Pohjoismaissa ja kansainvälisesti.

Keskeisiä teemoja ovat ihmisen ja luonnon suhde, hengen ja aineen yhteys sekä laajemmat olemassaoloa koskevat kysymykset. Vaikka Hilma af Klint tunnetaankin laajasti tässä yhteydessä, näyttely laajentaa näkökulmaa ja tuo esiin entistä laajemman valikoiman naistaiteilijoita. Mukana ovat Anna-Eva Bergman, Sonja Ferlov Mancoba, Maja Fjaestad, Iria Leino, Outi Pieski, Laila Pullinen, Elga Sesemann ja Ellen Thesleff. Näiden taiteilijoiden teokset kattavat yli vuosisadan taiteellista työskentelyä.

Hilma af Klint, The Dove no 1, Series UW, Group 9 (1915), The Hilma af Klint Foundation. Photo: Moderna Museet
Elga Sesemann: Bird (1968) Finnish National Gallery Collection / Ateneum Art Museum, Yrjö and Nanny Kaunisto Collection. Photo: Finnish National Gallery / Jenni Nurminen
Laila Pullinen: Mata Hari IV (1965), Finnish National Gallery Collection / Ateneum Art Museum. Photo: Finnish National Gallery / Aleks Talve

Pysyvä kokoelma: Ajan kysymys

Toisessa kerroksessa museon nykyinen kokoelmanäyttely, Ajan kysymys, esittelee suomalaista ja kansainvälistä taidetta neljän teeman kautta. The Age of Nature käsittelee ympäristön muutosta, Images of a People tarkastelee suomalaisen identiteetin kuvauksia, Moderni elämä pohtii nykyajan kokemuksia ja Art and Power tutkii vallan roolia taidemaailmassa.

Kokemusta voi syventää tutustumalla teoksiin Ateneum Guiden avulla. Tämä ääniopas tarjoaa lisänäkökulmia ja kuvauksia, joiden avulla näyttelyn valikoituihin teoksiin voi paneutua tarkemmin. Se toimii suoraan puhelimen selaimessa ja on helppokäyttöinen. Skannaamalla QR-koodin tai syöttämällä näyttelyetiketistä löytyvän teosnumeron pääsee kuuntelemaan siihen liittyvän äänisisällön. Oppaan etusivu tarjoaa myös yleiskuvan kaikista näyttelyssä mukana olevista äänikuvailuista teoksista.

Näyttelyn rinnalla Ajanvirta – Ateneum art and history tarjoaa teoksille laajemman kontekstin. Tämä museossa paikan päällä koettava interaktiivinen aikajana yhdistää Ateneumin kokoelman rakennuksen historiaan sekä Suomen ja maailmanhistorian keskeisiin tapahtumiin. Aikajana sisältää yli 200 kokoelmateosta, joista monet ovat myös osa Ajan kysymys -näyttelyä, ja ulottuu 1700-luvulta 1990-luvulle ja luo merkityksellisiä yhteyksiä eri aikakausien ja teemojen välille.

Reidar Särestöniemi: Redbearded Moor (1970). Finnish National Gallery / Ateneum Art Museum. Photo: Finnish National Gallery / Hannu Pakarinen
Ismo Kajander: Sunflowers (2008), National Gallery / Ateneum Art Museum. Photo: National Gallery / Hannu Pakarinen
Unto Pusa: Metsä (1957), Finnish National Gallery / Ateneum Art Museum. Photo: Finnish National Gallery / Hannu Pakarinen
Question of Time - Photo: Finnish National Gallery -Hannu Pakarinen
Photo: Finnish National Gallery / Aleks Talve

Museovierailu lasten kanssa

Nelimarkka-näyttelyyn saapuvat perheet voivat tutustua kolmannen kerroksen lasten polkuun. Tietyt teokset on merkitty symbolilla, jonka avulla lapset voivat saada lisäsisältöä skannaamalla teosten vieressä olevia QR-koodeja. Tämä interaktiivinen lähestymistapa kannustaa aktiiviseen tutustumiseen ja tutustuttaa nuoremmat vierailijat näyttelyyn helposti lähestyttävällä tavalla.

Lisäksi toisen kerroksen Studio tarjoaa rennon ja luovan tilan kaikenikäisille vierailijoille. Se sijaitsee lähellä museon pääsalia ja toimii paikkana, jossa voi pysähtyä, pohtia ja viettää aikaa yhdessä. Studion teokset vaihtuvat säännöllisesti, ja tila kutsuu vierailijoita piirtämään, lukemaan, lepäämään tai vain nauttimaan rauhallisesta hetkestä näyttelyiden välillä.

Ateneum Bistro ja Café Höijer – Nauti ruoasta ja kahvista vierailun aikana

Ateneum Bistro tarjoaa vierailijoille mahdollisuuden rentoon taukoon tunnelmallisessa ympäristössä ja kauden bistrotarjonnasta nauttimiseen. Valikoimaan kuuluu arkilounaita, à la carte -annoksia sekä makeita ja suolaisia herkkuja, joita tarjoillaan kahvin tai teen kanssa museon aukioloaikojen mukaisesti. Tarjolla on myös afternoon tea -kattaus, joka sisältää valikoiman pieniä herkkuja rauhallista nautiskeluhetkeä varten. Kolmannessa kerroksessa Café Höijer tarjoaa rauhallisemman kahvilakokemuksen näyttelytilojen keskellä. Sinne pääsevät museovierailijat, ja siellä tarjoillaan pöytiin klassisia kahvilaherkkuja sekä viiniä ja kahvia hienostuneessa ympäristössä. Huomioithan, että Café Höijer ei ole avoinna maanantaisin kesän aikana. Yhdessä nämä tilat täydentävät museokäyntiä ja tarjoavat mahdollisuuden hengähtää ja jatkaa vierailua näyttelytilojen ulkopuolella.

Café Höijer. Photo: Finnish National Gallery / Aleks Talve

Ateneumiin tutustuminen

Yhdessä nämä näyttelyt ja kokemukset tekevät Ateneum taidemuseosta monipuolisen kohteen, johon voi tutustua monin eri tavoin, olipa kyse suurista retrospektiiveistä, teemallisista kokonaisuuksista tai rauhallisemmista hetkistä taiteen äärellä. Vuoden 2026 ohjelma kutsuu vierailijoita viettämään aikaa taiteen parissa omaan tahtiinsa ja kulkemaan eri aikakausien, teemojen ja näkökulmien välillä.

Helsingin sydämessä sijaitseva Ateneum on helppo sisällyttää osaksi laajempaa kaupunkivierailua, joko merkittävänä kulttuurikohteena tai paikkana, jossa voi pysähtyä päivän aikana. Näyttelyiden, interaktiivisten elementtien ja rentoutumiseen tarkoitettujen tilojen ansiosta museo tarjoaa tasapainoisen kokonaisuuden, joka yhdistää taiteen, historian ja arkielämän.

Photo: Finnish National Gallery