Kaarlelan Pappila

KAARLELAN PAPPILAN
Kirkonmäellä rakennutti 1736-1737 kirkkoherra Karl Gustav Werander. Sääntöjen mukaan pappilan olisi pitänyt olla 15 metriä pitkä, mutta Kaarlelan pappilasta tuli 30 metrinen. Kansansuussa sitä kutsuttiin Weranderin ”puupytingiksi”. Pappilasta tuli suurempi koska Kokkolan kaupunki kustansi kaksi peräkamaria ja Weranderin mielestä pappilassa tuli olla iso sali. Salissa pidettiin seuroja ja rippikoulua 1870-luvulle asti.

Nimekkäin pappilan papeista on Anders Chydenius. Hän seurasi isäänsä kirkkoherrana 1770 ja hoiti virkaa kuolemaansa saakka 1803. Hänen aikanaan olkikatto vaihdettiin nykyiseen paanukattoon ja seinät päällystettiin nykyisillä käsinveistetyillä lankuilla. 1870-luvulla sali jaettiin kolmeen huoneeseen ja pääsisäänkäynti muutettiin talon kirkonpuoleiselle sivulle, jonne rakennettiin lasikuisti. Kuisti purettiin 1930-luvulla jolloin talo sai takaisin 18 ikkunaansa. Sisäänkäynti muutettiin vanhaan paikkaansa ja talo sai alkuperäisen ulkoasunsa takaisin. Siitä lähtien pappila on säilynyt muuttumattomana.