Hankasalmi Kirkko

Rautalammen suurpitäjään kuuluneista Hankamäen, Kuuhankaveden ja Kynsiveden kylistä muodostettiin rukoushuonekunta vuonna 1798. Virallinen päätös Hankasalmen kappeliseurakunnan perustamisesta tehtiin 7.4.1802. Alue laajeni vuonna 1831, kun tuomiokapituli määräsi Armisveden, Hankamäen, Niininiemen ja Suoliveden kuuluviksi Hankasalmen kappeliseurakuntaan. Vuonna 1854 kappeliseurakunta ryhtyi tavoittelemaan itsenäisyyttä ja vuonna 1860 kappelin alaisuuteen liitettiin uusia kyliä (Heijala, Väärälä, Kovalanmäki, Murtoiskylä ja Halttula) ja yksittäisiä tiloja neljän pitäjän ja kolmen läänin alueelta. Itsenäisyyden seurakunta saavutti vuonna 1860, mutta käytännössä prosessi pitkittyi vuoden 1875 alkuun voimassa olleiden virkasuhteiden vuoksi.

Hankasalmelaiset olivat jo ennen rukoushuonekunnan muodostamista aloittaneet ensimmäisen ”rukoushuoneensa” rakentamisen ja saaneet sen valmiiksi vuonna 1798. Kirkon statusta rakennukselle anottiin erikseen, mutta sitä ei saatu. Kappeliseurakunnaksi muuttumisen myötä status kohosi, mutta virallisesti rakennus vihittiin kirkoksi vasta maaliskuussa 1805. Rakenteeltaan se oli suoranurkkainen ristikirkko, jossa mainitaan olleen jonkinlainen torni.