Muut suositut nähtävyydet

photo © Discovering Finland

Suomessa on monia, hieman erikoisempia, mutta ehdottomasti näkemisen arvoisia käyntikohteita, jotka eivät istu perinteisiin turistikategorioihin. Oheinen lista kattaakin lyhyet esittelyt näistä eriskummallisista mutta hyvin kiehtovista nähtävyyksistä.

Muut suositut nähtävyydet Suomessa

Veijo Rönkkösen patsaspuisto
Venäjän rajan tuntumassa, Parikkalassa sijaitsee Suomen ja ehkäpä koko maailman kummallisin nähtävyys ja käyntikohde, Veijo Rönkkösen patsaspuisto. Yhdeksi maailman merkittävimmäksi ITE-taiteilijaksi tituleerattu, sittemmin jo edesmennyt Rönkkönen teki noin 45 vuoden ajan betonisia patsaita omaan pihapiiriinsä keskellä metsää.

Noin 6000 neliön puutarhassa on lukemattomia kukkia ja perinnekasveja sekä n. 450 Rönkkösen valmistamaa veistosta, joista osa kuvastaa taiteilijaa itseään hänen rakastamansa harrastuksen, joogan, parissa. Osalla Rönkkösen betonipatsaista on ihmisen hampaat ja puistoon on tunnelmaa luomaan piilotettu kaiuttimia, mikä saattaa hämmentää joitakin kohteessa ensikertaa vierailevia. Puisto on silti erittäin suosittu käyntikohde, jossa vierailee vuosittain kymmeniätuhansia kävijöitä. Patsaspuisto on ilmainen ja aina auki.

Rönkkönen palkittiin vuonna 2007 taiteen Suomi-palkinnolla, ja englantilaisen kirjailijan ja Raw Vision-taidelehden toimittajan, John Maizelsin mielestä mies oli yksi nykykansantaiteen mestareista. Rönkkösen patsaspuisto on suomalaisen nykytaiteen suurin teosympäristö ja merkittävin turistikohde Parikkalassa. Patsaspuisto sijaitsee 6-tien varrella.

Temppeliaukion kirkko
Arkkitehtiveljesten, Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema, vuonna 1969 valmistunut Temppeliaukion kirkko on yksi Helsingin suosituimmista turistikohteista. Töölön kaupunginosassa, aivan Helsingin keskustassa sijaitsevassa kirkossa vierailee vuosittain puoli miljoonaa ihmistä. Sen erikoinen arkkitehtuuri on kiinnostanut erityisesti alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailman heti kirkon avajaisista lähtien.

Vaikka Temppeliaukion kirkko on louhittu ja rakennettu kallion sisään, sen lasinen kattokupoli tekee tilasta erittäin valoisan. Kirkon huonekalut ovat myös Suomalaisten suunnittelemat. Kirkon akustiikka on erinomainen, joten tila on suosittu konserttisali. Suunnitteluvaiheessa arkkitehtiveljekset konsultoivat kapellimestari Paavo Berglundia ja akustikko Mauri Parjoa erinomaisen akustiikan aikaan saamiseksi.

Suomen Kivikeskus
Juuan Nunnanlahdessa, aivan Kolin kupeessa sijaitseva Suomen Kivikeskus on kivialan osaamiskeskittymä ja tärkeä matkailukohde kivi- ja taidenäyttelyineen. Kivikeskuksen Geotietokeskuksessa tutustutaan maaperän geologiaan ja värikkäisiin kiviin eri puolilta maailmaa sekä mineraalien hyödyntämisen historiaan ja nykypäivään mm. kaivos- ja kiviteollisuudessa. Aarrekammiossa voi ihastella korukivien säihkettä, ja kivipuistossa tutkia erilaisia mineraaleja. Louhoksella, tehtaassa ja uuninäyttelyssä kävijä pääsee tutustumaan miljoonia vuosia vanhaan ikikiveen. Kivikeskuksen laboratorio on Pohjoismaiden ainoa luonnonkiven testaukseen erikoistunut laboratorio, joka palvelee alan rakentajia ja tutkijoita.

Suomen Kivikeskuksessa järjestetään vuosittain myös vaihtuvia teemanäyttelyitä. Keskuksen Kivikaupasta voi ostaa eri puolilta maailmaa kerättyjä koruja ja koristekiviä, Kermansavi-astioita, HukkaDesign -vuolukivituotteita ja Kalevala Koruja. Pihakivimyymälästä voi tehdä mm. pihalaatta-, koristekivi- ja vuolukiviostoksia omaa pihaa tai puutarhaa koristamaan.

Kemin Jalokivigalleria
Kemin entisessä tullikamarissa, arkkitehti Walter Thoménin suunnittelemassa jugendrakennuksessa sijaitsevan Kemin Jalokivigallerian kokoelma on laaja ja monipuolinen Euroopankin mittakaavassa. Monipuolinen jalo- ja korukivien kokoelma on kemiläisen kultasepän ja gemmologin Teuvo Ypyän lapsuudesta asti keräämä. Luonnosta löydettyjen sekä matkoilta ostettujen ja vaihdettujen kivien kokoelma koostuu raakakivistä sekä hiotuista jalo- ja korukivistä. Niiden lisäksi esillä on myös Suomen kuninkaan kruunu sekä Englannin kuningattaren kruunusta ja Marie Antoinetten 647 timantin kaulakorusta tehdyt, lähes aitoja vastaavat jäljennökset.

Kemin Jalokivigallerian myymälästä kivenhionnan harrastajat voivat ostaa raakakiviä paloina. Myynnissä on myös onnenkiviä, koruja ja muita matkamuistoja.

Kemin LumiLinna
Vuonna 1996 avattu, eksoottinen Kemin LumiLinna houkuttelee satojatuhansia kävijöitä vuosittain. Maailman suurin lumirakennelma on vuosien varrella ollut jopa 13 000 – 20 000 m2 laajuinen, sen tornit ovat parhaimmillaan olleet 20 metriä korkeat ja seinät jopa kilometrin pituiset! Joka talvi Kemin LumiLinna rakennetaan uudelleen aina eri teeman ympärille. Linnan peruselementit ovat silti joka vuosi samat: LumiHotelli, LumiRavintola ja 50-100 hengen LumiKappeli, jossa lukuisat pariskunnat Suomesta Japaniin asti ovat astuneet eksoottisesti avioliiton satamaan. Kemin LumiLinnassa järjestetään myös runsaasti erilaisia tapahtumia, kuten teatteri-, tanssi- ja oopperaesityksiä sekä jääveistos- ja taidenäyttelyitä. LumiLinnassa riittää lumista puuhaa myös lapsille.

Lappeenrannan hiekkalinna
Vuodesta 2004 25-30 taiteilijaa on rakentanut joka kesäkuu kahden viikon ajan Suomen suurinta hiekkalinnaa Lappeenrannan satamaan. Reilusta kolmesta miljoonasta kilosta koostuva rakennelma houkuttelee satojatuhansia kävijöitä vuosittain ihastelemaan eriskummallista linnoitusta, jonka teemat vaihtuvat joka vuosi. Lappeenrannan hiekkalinnoja on vuosien mittaan rakennettu mm. viidakko-, satu-, avaruus-, dinosaurus- ja tulivuoriteemojen ympärille.

Sukeltaminen Ojamon kaivoksessa
Olipa sitten sukeltamisen ekspertti tai pelkkä vasta-alkaja, sukellusretki Ojamon kaivoksessa on unohtamaton elämys. Lohjalla sijaitseva entinen kalkkikaivos on täysin veden valtaama, jossa vettä on ainakin 200 metriin asti. Kaivoksen luolat, kirkas vesi ja erinomaiset sukellusolosuhteet ympäri vuoden ovat tehneet Ojamosta suositun sukelluskohteen.

Ojamon varustelut ovat erinomaiset: lähtöpaikalta löytyvät niin pukukoppi, turvallinen laituri kuin nuotiokin. Sukeltaa voi jopa 138 metriin, vaikka syvempiäkin tasoja löytyy. Ojamossa voi sukeltaa myös talvella: lämpötila kallion sisällä on noin neljä astetta vuoden ympäri. Sukeltaminen Ojamossa on luvanvaraista.

Ojamo on sukelluskohteena ainutlaatuinen, sillä Suomessa ei ole sukellettavia luonnonluolia ja kaivoksen vesi on kristallinkirkasta – toisin kuin Suomenlahden sameissa vesissä. Hylätyt työkalut, sähkölamput, kaapit ja kaivosvaunut tekevät myös sukellusretkestä mielenkiintoisen. Luolissa sukeltamiseen vaaditaan kahdennettuja sukelluslaitteita, sillä pisimmät sukellukset voivat kestää tunteja ja ulottua useamman kilometrin päähän lähtöpisteestä. Luolasukeltaminen edellyttää myös koulutusta. Pitkät matkat luolastoissa kuljetaan vedenalaisilla skoottereilla.

Tampereen Kivimuseo
Tampereen Kivimuseo on ehdoton käyntikohde geologiasta kiinnostuneille: museon kokoelma koostuu 82:sta eri maasta kootusta 7000 näytteestä. Esillä on jalo- ja korukiviä hiottuina ja raakakivinä, koralleja, meteoriitteja ja fossiileja – sekä dinosauruksen munia! Suomalaisia kiviä ja mineraaleja on yli 400. Vanhin niistä on 3500 miljoonaa vuotta vanha Pudasjärven Siuruan gneissi. Muita Tampereen Kivimuseon kokoelman erikoisuuksia ovat brasilialainen, 600 kilon painoinen ametistikotilo ja Luumäeltä löydetty, 100 kiloa painava savukvartsi.

Tankavaaran Kultamuseo
Sodankylän Tankavaarassa sijaitseva Kultamuseo tutustuttaa Suomen ja yli 20 muun maan kultahistoriaan. Kansainväliseksi tiedekeskukseksi kasvanut museo on ainoaa laatuaan koko maailmassa! Kultamuseon päänäyttely esittelee Lapin värikästä kultahistoriaa, ja vaskoolin muotoinen Golden World-rakennus pitää sisällään näyttelyosiot yli 20 eri maasta. Härkäselkä-rakennuksen kivi- ja mineraalikokoelma koostuu useista tuhansista eri näytteistä. Kesäisin auki olevassa ulkomuseoalue Aurariassa voi sen sijaan tutustua kultaryntäyksen aikaisiin rakennuksiin ja kullankaivuukoneisiin. Kesäisin Aurarian kullanhuuhdontapaikalla voi kokeilla onneaan kullan huuhdonnassa. Talvisin kultaa voi huuhtoa Kultamuseon sisäaltaissa.

Luontonähtävyydet

Pyykkilautamoreeneiksi kutsutut, jääkauden jättämät De Geer-moreenit ovat Merenkurkun saariston hienoimpia luontonähtävyyksiä. Björköbyn Svedjehamnissa merestä nousevat, sivuttaisina pitkinä harjoina esiintyvät moreenit ovat selvästi näkyvillä. Moreenien ihmeellistä maailmaa sekä alueen upeita maisemia voi ihastella mm. Saltkaretin näkötornista. Alue on tunnettu myös maankohoamisilmiöstään: vuosittain maa kohoaa alueella jopa 8-10 mm.

Karikkoselkä on kraatterijärvi Petäjävedellä Jyväskylästä n. 25 km länteen. Arviolta 250 – 450 miljoonaa vuotta vanha kraatteri on Suomen törmäyskraattereista pienin: sen läpimitta on 1,4 km ja syvyys vain 150 m. Järven suurin syvyys on kuitenkin 26 metriä.

Vaasan yläpuolella, Pedersören Yli-Purmon kylässä Pohjanmaalla kannattaa käydä ihastelemassa yhtä Suomen suurimmista siirtolohkareista. 16 metriä korkea Ilveskiven siirtolohkare (ruotsiksi Losten) on Pohjanmaalla harvinainen ilmiö.

Suomen suurin kanjonijärvi Julma Ölkky (vanhalla lapinkielellä rotko) sijaitsee Kuusamossa, Suomussalmen kunnan ja Hossan retkeilyalueen lähellä. Vaikuttava kanjonijärvi on yli 3 km pitkä ja sen seinämät parhaimmillaan jopa 50 metriä korkeat. Syvyyttä järvessä on 50 metriä. Kanjoni itsessään on melko kapea, 20-100 metriä, mutta ulottuu jopa 42 metrin syvyyteen.

Julma Ölkky tarjoaa myös muita luontonähtävyyksiä. Holvimainen kalliohalkeama Pirunkirkko on tarinan mukaan ollut paholaisen majapaikka. Sateenkaarilähde on yksi järven jyrkänteellä olevista puroista. Ölkyn itärannan kalliopahkassa voi käydä ihastelemassa myös kivikautista kalliomaalausta, joka on Suomen pohjoisin kalliomaalaus. Julmaan Ölkkyyn järjestetään mm. risteilyjä.

Suomen ehkä harvinaisin ja myös vähiten vierailtu luontokohde on Pihtsusköngäs-putous. Yhteispohjoismaisen Kalottireitin varrella, Enontekiön kunnassa sijaitseva putous on 17 metriä pitkä. Kilpisjärveltä matkaa putoukselle on noin 45 km.

Savonlinnan ja Joensuun välimaastossa sijaitseva Paasselkä on soikea järviallas ja meteoriittikraatteri. Yhdeksäs Suomesta löydetty Paasselän kraatteri on yli 200 vuotta vanha, joka syvimmillään ulottuu 75 metriin. Järvialtaan läpimitta on 10 km. Paasselkä tunnetaan myös ’piruistaan’ eli tunnistamattomista valoilmiöistä. Tulipalloa muistuttava, erittäin kirkas, valkoinen tai punainen valo näkyy useimmiten järvenselän keskellä. Korkealla havaittava valo pysyy toisinaan paikallaan, mutta saattaa myös liikkua. Järven keskisyvänteen magneettiset häiriöt saivat myös aikaan kummastelua, kunnes niiden syyksi selvisi järven alapuolella oleva suuri kiisuesiintymä.