Museot ja galleriat

photo © Discovering Finland

Suomen museoverkoston sanotaan olevan maailman tihein, eikä ihme, sillä maassamme on jopa tuhat museota! Niistä yli kolmasosa on kuntien tai valtion omistamia, ammatillisesti toimivia museoita. Kolmen valtakunnallisen keskusmuseon lisäksi Suomessa toimii 13 valtakunnallista erikoismuseota sekä 20 maakuntamuseota. Aluetaidemuseoita on 16. Suomalaisten rakkaus kulttuuriin onkin vahvaa: suurinta osaa maamme museoista ylläpidetään täysin harrastelija- ja vapaaehtoisvoimin.

Maamme ensimmäinen museo oli Helsingin yliopiston 1840-luvulla perustama, etnografisista esineistä koostuva kansatieteellinen museo. Sen jälkeen, vahvan kansallisen herätyksen vallitessa, Suomessa avattiin myös lukuisia muita museoita ympäri maata. Nykyisin maamme valtakunnalliset keskusmuseot ovat Helsingin yliopiston omistama ja ylläpitämä Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen kansallismuseo sekä Ateneumin taidemuseosta, nykytaiteen museo Kiasmasta ja Sinebrychoffin taidemuseosta koostuva Valtion taidemuseo.

Suomen 20 maakuntamuseota ja 16 aluetaidemuseota edistävät ja ohjaavat alueidensa museotoimintaa, järjestävät näyttelyitä sekä harjoittavat tutkimustoimintaa. Lähes jokaisessa maamme kunnassa toimii vähintään yksi museo tai galleria.

Ohessa on lista maamme suosituimmista ja vierailluimmista museoista, gallerioista ja kulttuurikeskuksista.

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Helsingissä sijaitseva Luonnontieteellinen keskusmuseo on yksi Suomen kolmesta valtakunnallisesta keskusmuseosta. Helsingin yliopiston alaisuudessa toimiva, maamme tärkein luonnontieteellinen museo säilyttää ja ylläpitää kasvi- ja eläintieteellisiä sekä geologisia ja paleontologisia kansalliskokoelmia.

Suomen kansallismuseo

Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen Helsingin keskustaan suunnittelema Suomen kansallismuseo esittelee maamme historiaa kivikaudelta nykypäivään. Museon perusnäyttely on jaettu kuuteen eri osaan; raha-, mitali-, kunniamerkki-, hopea-, koru- ja asekokoelmia esittelevä Aarrekammio, maamme laajin arkeologinen perusnäyttely Suomen esihistoria, yhteiskuntamme ja kulttuurimme kehitystä keskiajalta 1900-luvun alkuun esittelevä Valtakunta-osio, maaseudun elämää ennen teollistumista esittelevä Maa ja kansa-osio, sekä itsenäistynyttä Suomea esittelevä 1900-luvun näyttely.

Ateneumin taidemuseo

Osana Valtion taidemuseota toimiva Ateneumin taidemuseo omistaa Suomen laajimman taidekokoelman 1700-luvun puolivälin kustavilaisen ajan taiteesta 1950-luvun modernismiin ja rakastetuimpien suomalaisten taiteilijoiden teoksiin. Ateneumin taidemuseolla on myös merkittävä kansainvälisen taiteen kokoelma, johon kuuluu muun muassa Vincent van Goghin, Paul Gauguinin, Paul Cézannen, Fernand Légerin ja Marc Chagallin teoksia.

Nykytaiteen museo Kiasma

Aivan Helsingin keskustan sydämessä sijaitseva nykytaiteen museo Kiasma on kansalaisten ja nykytaiteen tekijöiden kohtaamispaikka, jonka tavoitteena on vahvistaa nykytaiteen tunnettuutta ja tuoda se osaksi ihmisten elämää. Kiasma järjestää erilaisia tapahtumia, suomalaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden näyttelyitä, omien kokoelmiensa esittelyjä, Kiasma-teatterin esityksiä sekä työpajoja, seminaareja ja luentoja. Kiasma on myös yksi Valtion taidemuseon kolmesta museosta.

Sinebrychoffin taidemuseo

Kolmas Valtion taidemuseoista on Helsingissä sijaitseva, Suomen ainoa vanhaa eurooppalaista taidetta esittelevä Sinebrychoffin taidemuseo. Museossa on esillä Suomen arvokkaimmat ja kansainvälisestikin merkittävimmät vanhojen mestarien maalaukset yhdessä noin kahdenkymmenen lahjoitetun, vanhaa ulkomaista taidetta sisältävän kokoelman kanssa.

Cygnaeuksen galleria

Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevassa Fredrik Cygnaeuksen huvilassa toimiva galleria on Suomen vanhin taidemuseo. Sen kokoelma sisältää noin 450 teosta, joista noin sata maalausta, veistosta ja piirustusta on museon perusnäyttelyssä yleisön nähtävissä. Lisäksi galleria järjestää erikoisnäyttelyitä, luentoja, konsertteja ja muita yleisötapahtumia. Myös Cygnaeuksen huvila on nähtävyys itsessään; se on harvoja Helsingin keskustassa säilyneitä puurakennuksia.

Designmuseo

Valtakunnallinen erikoismuseo Designmuseo kerää ja ylläpitää muotoilualan kokoelmaa, vastaa muotoilun tutkimuksesta ja dokumentoinnista sekä järjestää näyttelyitä muotoilun historiasta ja nykypäivästä. Helsingissä sijaitseva Designmuseo järjestää myös suomalaisen taiteen ja designin näyttelyitä ulkomaille. Museo perustettiin vuonna 1873 taideteollisuuden opetuskokoelmaksi. Arkkitehti Gustaf Nyströmin vuonna 1894 suunnittelemassa, nykyisessä kiinteistössään Designmuseo on toiminut vuodesta 1978.

Seurasaaren ulkomuseo

Helsingin idyllisessä Seurasaaressa sijaitsevassa ulkomuseossa on 87 erillistä rakennusta, jotka esittelevät maamme maakuntien tyypillisiä rakennuksia sekä perinteistä suomalaista rakennus- ja asumiskulttuuria eri yhteiskuntaluokista. Seurasaareen uudelleen sijoitetut, hävitysuhan alta eri puolelta Suomea pelastetut rakennukset ovat 1600-1900-luvuilta. Seurasaareen matkustaa kätevästi Helsingin keskustasta muun muassa bussilla numero 24.

Arktikum

Rovaniemellä sijaitseva Arktikum on museo ja tiedekeskus sekä suosittu tapahtumapaikka, joka esittelee Lapin ja Peräpohjolan elämää, historiaa ja kulttuuria. Arktikumissa toimivat myös Lapin maakuntamuseo ja Lapin yliopiston Arktinen keskus. Pohjoiset keinot -näyttely esittelee saamelaisten kulttuuria, Lapin myyttistä luontoa ja eläimistöä sekä Rovaniemen pienoismalleja vuosilta 1939 ja 1944. Arktisen keskuksen pysyvä näyttely, Muuttuva Arktis, on jaettu neljään eri osioon: ensimmäinen esittelee mikä Arktis on, toinen tarjoaa tietoa ihmisten, eläinten ja kasvien sopeutumisesta pohjoisen vaativiin olosuhteisiin, kolmas keskittyy arktisiin muutoksiin, ja neljäs osio pohtii Arktisen tulevaisuutta.

Aineen taidemuseo

1900-luvun suomalainen ekspressionismi, 1950- ja 1960-luvuilla vaikuttanut Prisma-ryhmä sekä pohjoissuomalainen taide ovat hyvin edustettuina Torniossa sijaitsevassa Aineen taidemuseossa, jonka kokoelmissa on yli 2 300 teosta. Päänäyttelyiden lisäksi museossa järjestetään vuosittain 4-5 näyttelyä.

Walter Runebergin veistoskokoelma

Walter Runeberg oli kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin poika ja yksi aikansa merkittävimpiä suomalaisia kuvanveistäjiä. Hänen Porvoon Aleksanterinkadulla, J. L. Runebergin kodin naapurissa sijaitseva veistoskokoelmansa sisältää yli 100 teosta. Näyttelyssä on muun muassa Walter Runebergin tunnettujen monumenttiteosten luonnoksia, kipsivedoksia ja laaja muotokuvakokoelma.

EMMA | Espoon modernin taiteen museo

Espoon taidemuseosäätiön vuonna 2002 perustama Espoon modernin taiteen museo EMMA sijaitsee WeeGee-talossa Espoon Tapiolassa. Museon 5000 neliön näyttelytilat ovat Suomen suurimmat, ja sisältävät niin EMMAn oman taidekokoelman, Espoon kaupungin taidekokoelman ja Saastamoisen säätiön kokoelman. Perusnäyttelyiden lisäksi EMMA järjestää vaihtuvia, kansainvälistä ja kotimaista modernia ja nykytaidetta esitteleviä näyttelyitä.

Saastamoisen säätiön kokoelma esittelee kotimaamme klassista modernismia sekä suomalaista ja kansainvälistä nykytaidetta. Kokoelman yli 1900 teoksesta esillä on vajaa 500. Espoon kaupungin taidekokoelma sisältää Espoon virastoihin, laitoksiin ja ulkotiloihin sijoitetut taideteokset. Pääasiassa suomalaiseen nykytaiteeseen keskittyvän kokoelman teoksista osa on esillä EMMAn näyttelytiloissa.

Turun taidemuseo

Aivan Turun keskustan ytimessä, Gustav Nyströmin suunnittelemassa graniittilinnassa sijaitseva Turun taidemuseo on näytellyt merkittävää osaa Turun taide-elämässä aina vuodesta 1904 asti. Suomalaiseen, pohjoismaiseen ja Baltian alueen nyky-, moderniin ja klassiseen taiteeseen keskittyvän museon kokoelma käsittää noin 6000 teosta 1800-luvun alusta tähän päivään saakka. Osa pohjoismaisista teoksista on jopa 1700-luvulta. Turun taidemuseon monipuolisessa näyttelyohjelmistossa on esillä myös kotimaista ja kansainvälistä grafiikkaa.

Suomen merimuseo

Kotkan Kantasatamassa sijaitseva Suomen merimuseo esittelee merenkulkua ja veneilyä sekä alan historiaa ja perinteitä muun muassa erilaisin esineistöin ja valokuvin. Museo toimii arkkitehti Ilmari Lahdelman suunnitteleman, aaltoa muistuttavan Merikeskus Vellamon tiloissa yhdessä Kymenlaakson museon, Merivartiomuseon ja Tiedekeskus Vellamon kanssa. Myös Suomen merimuseon ja Kymenlaakson museon vaalimat museolaivat, kuten höyryjäänmurtaja Tarmo – lajinsa vanhin koko maailmassa – ja vartiolaiva Telkkä ovat mielenkiintoisia ja merkittäviä nähtävyyksiä.

Sara Hildénin taidemuseo

Tampereen kaupungin ylläpitämä Sara Hildénin taidemuseo toimii Sara Hildénin säätiön omistaman, kotimaisen ja kansainvälisen nykytaiteen kokoelman pysyvänä kotina. Sen noin 4 500 teosta esittelee kattavan läpileikkauksen nykytaiteen kehityksestä viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta. Sara Hildénin taidemuseo järjestää myös vaihtuvia näyttelyitä.

Pohjanmaan museo | Terranova Merenkurkun luontokeskus

Pohjanmaan museon ensimmäinen näyttely avattiin jo vuonna 1896 väliaikaisissa tiloissa. Nykyisin Pohjanmaan museo sijaitsee ja toimii arkkitehti Eino Forsmanin suunnittelemassa rakennuksessa, ja sen kokoelma sisältää jopa noin 10 000 teosta. Museon neljästä kokoelmasta laajin on Karl Hedmanin kokoelma, johon kuuluu sekä kotimaista taidetta Suomen taiteen kultakaudelta 1870-1930-luvuilta että ulkomaista taidetta, lähinnä hollantilaista ja italialaista, 1400-1600-luvuilta. Pohjanmaan museon oma taidekokoelma täydentää Hedmanin kokoelmaa. Se sisältää sekä ajankohtaista että alueellista taidetta, Suomen Säästöpankin entiselle Vaasan läänille hankkimia teoksia sekä Nelin-Cronströmin taidekodin kokoelman. 1970-luvulta lähtien kartutettu Vaasan kaupungin taidekokoelma sisältää kaupungin tiloihin ja julkisille paikoille Suomesta ja ulkomailta hankittuja teoksia. Vaasan Taideyhdistyksen edelleen täydennettävä kokoelma sisältää muun muassa Helene Schjerfbeckin, Ester Heleniuksen, Frans Hiivanaisen, Wäinö Aaltosen ja Arvi Mäenpään teoksia. Vuonna 2002 yleisölle avattu luonnontieteellinen perusnäyttely Terranova – Merenkurkun luontokeskus tarjoaa tietoa maankohoamisesta ja Merenkurkun luonnosta.

Pohjois-Pohjanmaan museo | Oulun taidemuseo | Tiedekeskus Tietomaa

Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulun taidemuseo ja Tiedekeskus Tietomaa sijaitsevat Ainolan puistossa Myllytullin kaupunginosassa Oulussa. Vuonna 1896 perustettu Pohjois-Pohjanmaan museo esittelee alueen ja Oulun historiaa esihistoriasta nykypäivään sekä kirjailija ja kansanperinteen tallentaja Samuli Paulaharjun elämää museon saamelaiskulttuuria käsittelevässä osastossa.

Oulun taidemuseo OMA järjestää yli kymmenen klassisen ja modernin taiteen vaihtuvaa näyttelyä vuosittain. Näyttelyt heijastavat yleensä pohjanmaalaista ja pohjoista identiteettiä. Oulun taidemuseo isännöi vuoden aikana myös lähes sataa eri tapahtumaa, kuten luentoja, työpajoja ja esityksiä.

Oulun taidemuseon lähellä sijaitsee myös Suomen ensimmäinen tiedekeskus Tietomaa, jonka vaihtuvissa tietonäyttelyissä on yli 200 kohdetta. Tietomaan jättielokuvateatteri ja hulppeat näkymät tarjoava näköalahissi tarjoavat myös unohtumattomia elämyksiä.

Imatran taidemuseo

Imatran taidemuseo perustettiin jo vuonna 1951 modernistista taidetta Suomesta ja ulkomailta keränneen diplomi-insinööri Jalo Sihtolan panostuksen ansiosta. Nykyisin taidemuseo sijaitsee ja toimii Imatran kulttuurikeskuksessa aivan kaupungin keskustassa yhdessä Imatran kaupunginmuseon kanssa. Imatran taidemuseon näyttelytilat esittelevät pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä. Museon kokoelmat sisältävät Imatran kaupungin ja Imatran taideyhdistyksen yhteensä yli 1400 teosta. Kokoelma ja taidemuseon toiminta keskittyy pääasiassa suomalaiseen 1900-luvun taiteeseen.

Siida – Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus

Siida on Inarijärven rannalla, Inarin kirkonkylässä sijaitseva näyttelykeskus, jossa toimii sekä Saamelaismuseo että Ylä-Lapin luontokeskus. Saamelaismuseo kerää ja esittelee Suomen saamelaisten henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä sekä vahvistaa saamelaisten identiteettiä ja kulttuuria. Vuodesta 1999 Saamelaismuseolla on myös ollut valtakunnallisen erikoismuseon asema.

Lappeenrannan linnoitus

Alun perin ruotsalaisten rakentama ja sittemmin kreivi Suvorovin uudistama Lappeenrannan linnoitus valmistui 1790-luvulla. Kun Lappeenrannasta vuonna 1809 tuli osa autonomista Suomea, linnoitus menetti strategisen merkityksensä. 1900-luvun sotien aikaan linnoitus toimi armeijan tukikohtana ja vankilana. Vuosina 1976-2006 kunnostettu linnoitus on yksi maamme suosituimmista matkailukohteista, ja siellä sijaitsevat ja toimivat Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan taidemuseo, Ratsuväkimuseo sekä Suomen vanhin ortodoksikirkko.