Saavuimme kesäisenä sunnuntaina Ranuan eläinpuistoon, aurinko paistoi lämpimästi ja vatsanpohjassa kutitteli mukavasti – olimme odottaneet tätä vierailua suurina luonnon ja eläinten ystävinä jo pitkään!
Suomen pohjoisin eläintarha on auki vuoden jokaisena päivänä ja se on tunnettu myös laajoista ohjelmistaan, jotka vaalivat uhanalaisia eläimiä, ottavat hoiviinsa loukkaantuneita otuksia ja informoi, kuinka mekin voimme olla mukana eläinten suojelutyössä. Puisto on myös todella vahvasti mukana somemaailmassa ja puiston eläintenhoitajien blogi, ranuazooblog.com, on kasvanut jo erittäin seuratuksi maailmalla eläinten ystävien keskuudessa. Toisin sanoen olimme ehtineet tutustua jo etukäteen eläinpuiston laajoihin palveluihin, jotka olivat nostattaneet odotuksiamme vieläkin korkeammalle.
Kun olimme saaneet pääsylippuina toimivat rannekkeet käsiimme, suuntasimme lahjantavarakaupan kautta sisälle puistoon portista, jonka takana meitä odotti noin 200 eläintä ja jopa 50 eri lajia, joilla suurimmalle osalle kaunis havumetsä, jossa puisto sijaitsee, on luontainen ympäristö elellä.
Pohjoisen luonnon magiaa
Heti puistoon sisään astuessamme meidät yllätti, kuinka kaunis ja luonnonmukainen puiston luonto oli – kumpuilevassa metsässä kulkeminen sai nopeasti kiireisen olon rauhoittumaan. Olin lukenut useista tutkimuksista metsän parantavista vaikutuksista ja täällä tallustaessamme oikein tunsin, miten stressi alkoi poistua elimistöstäni. Rauhan ja kiireettömyyden aisti joka solullaan.
Muita vierailijoita oli juuri sopivasti, ja saimme käyskennellä rauhassa kauniissa maisemissa auringonvalon siivilöityessä kauniisti puitten latvojen välistä tehden sadunomaisia laikkuja maastoon.
Suuret linnut
Pian saavuimme Tunturipöllöjen, Huuhkajien sekä lapinpöllöjen luo, ja pysähdyimme pitkäksi aikaa ihastelemaan noita kunnioitusta herättävällä koolla varustettuja suuria lintuja.
270 astetta pyörivät hassut päät sekä pöllöjen viisas olemus ja upeat värit saivat meidät unohtamaan kaiken muun ympäristössämme. Ajattelin, että harva meistä edes muistaa, että ympäröivässä luonnossamme elelee näin valtavan kokoisia lintuja, jotka usein varmasti tarkkailevat meitä – vaikka harva meistä koskaan edes kohtaa tai havaitsee itse niitä.
Pian matkan jatkettua aloimme kuulla merkillistä kirkasäänistä, hieman haukunnalta kuulostavaa viheltävää laulua. Kun hiivimme lähemmäksi, selvisi että tuota villiltä kuulostavaa ääntelyä piti valtavan kokoinen merikotkauros, joka heitti päätään taaksepäin laulaessaan. Vieressä nököttävä naaras tiiraili alta kulmiensa meitä päin. Näiden majesteettisten metsästäjien koko yllätti meidät jälleen kerran! Pelkästään kotkien keltaiset koukkunokat olivat niin suuria, ettei niiden ympäri ihmisen sormet riittäisi. Kotkat elävät vanhoiksi ja niiden erittäin tarkka näkö peilaa ympäristöään lennossa jopa kymmeniä kilometrejä.
Isojen eläinten linnoitus
Seuraavaksi meidät naulasi paikalleen valtaisa esihistoriallisen näköinen otus lukuisine todella suloisine raidallisine jälkikasvuineen. Villisika! En olisi osannut arvatakaan jälleen, minkä kokoisesta karjusta oli kyse. Nostin henkistä hattuani sarjakuvien Obelixille, joka pisteli poskeensa useampia yksilöitä kerralla. Seurailimme pitkään lukuisten vastasyntyneidein pikkupossujen temmellystä ja kisailua auringonpaisteessa.
Voisikohan tuollaisen saada lemmikiksi? Pikku possut piipittivät mennessään, ja niitä olisi voinut jäädä katselemaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Mutta olimme juuri saapuneet puiston niin kutsuttuun ”linnoitusosaan”, jossa jo kulman takana meitä odotteli puiston todellinen vetonaula – jääkarhu!
Jääkarhujen asujaimisto oli valtava aidattu alue, jossa oli vesialtaita, kiipeilypuita ja kallioita sekä tietysti pesäluola. Karhut olivat saaneet onnellisen lisäyksen perheeseensä, sillä vajaan vuoden ikäinen pikkupentu syntyi marraskuussa 2016. Tämä on hyvin harvinaista tarhaolosuhteissa, ja pienokainen onkin yksi puiston valovoimaisimmista tähdistä!
Kesällä täällä järjestetään ruokintanäytöksiä, ja karhut olivat ilmeisesti juuri ruokanokosilla, sillä luolasta näkyi vain vaaleantuuhea karhun kankku. Varmasti myös meitä ihmisiä hellivä helle aiheutti karhuille halua loikoilla viileissä varjoissa. Tulemme varmasti talvella tänne uudestaan, jotta pääsisimme ihmettelemään jääkarhuja omimmissa oloissaan! Talvella Ranuan eläinpuisto on kuulemma aivan täydellinen talviseikkailumaailma, johon on ehdottomasti tutustuttava myös!
Valtaisat aitaukset karhuille ja muille eläimille on toteutettu todella ideaalisesti, ja aitausten muureilla kulkee selkeät kulkutiet, joista aukeaa esteetön näkymä kaikkialle puistoon. Puistossa liikkui ihmisiä vauvasta vaariin, ja monet pitivät piknikkiä laavuilla nuotion tulen rätistessä kotoisasti vieressä.
Ihastelimme metsiemme ehdotonta valtiasta, ruskeakarhua, joka kuljeskeli kiireettömän näköisenä nuuskien puita ja pensaita.Toisen puolen aitauksessa kierteli upea ilves, jonka kauniit tupsukorvat vilahtelivat pensaikkojen keskellä. Jälleen kerran pysähdyimme tuumailemaan, että meidänkin metsissämme elelee tuo upean kokoinen ja näköinen kissapeto, jota hyvin harva pääsee todistamaan sen luontaisessa ympäristössä sen varovaisuuden vuoksi.
Pian pysähdyimme ihastelemaan hyvin harvinaista vuorisutta, joka katseli meitä pitkään suoraan silmiin. Kaunis ruosteenpunertava turkki kiilteli auringossa, ja pian kaksi sen lajitoveria ilmestyi jostain kiertelemään uima-allastaan kuin esiintyen varta vasten meille.
Tauon paikka
Nauttiessamme välipalaksi jäätelöä puiston keskiössä sijaitsevasta jäätelökioskista panimme merkille, kuinka paljon puistossa oli myös lapsille erilaisia leikkipaikkoja ja temppuratoja. Puisto oli pullollaan hymyileviä ihmisiä ympäri maailmaa ja jokainen heistä näytti nauttivan täydellisestä kesäpäivästä täysin rinnoin. Monilla oli myös kameroissaan hieman pidempää objektiivia, mikä onkin hyvä vinkki, mikäli toivoo monenmoisista otuksista hieman lähempiä kuvia.
Puistokierroksen päätteeksi onkin mahtavaa istahtaa syömään johonkin monista ravintoiloista ja kahviloista, jotka odottavat vierailijoita pääsisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä. Myös laajavalikoimaisesta matkamuistomyymälästä löytyi vaikka mitä ihastuttavaa tuliaista kotiinviemisiksi.
Erittäin onnistuneen päivän päätteeksi majoituimme Gulo Gulon (ahma) lomakylässä, erittäin viihtyisässä mökissä. Talot ovat rakennettu uusiutuvasta luonnonvarasta eli männystä ja ihanat terassit avautuivat kauniiseen arktiseen kangasmetsään.
Ei muuta kuin sauna lämpiämään ja jakamaan huikeita kuvia ja elämyksiä, jotka säilyvät muistissa hyvin pitkään. Kiitos Ranuan eläinpuisto, tämä oli unohtumaton kokemus!
Näin saavut Ranualle
Ranuan kylä sijaitsee Etelä-Lapissa, kantatie 78 varrella noin tunnin matkan päässä Rovaniemeltä ja kahden tunnin päässä Oulusta, Kemistä ja Kuusamosta. Lähin lentokenttä ja rautatieasema sijaitsevat Rovaniemellä. Rovaniemen ja Ranuan välillä on linja-autoliikennettä joka päivä.
